Visio, tarina ja paikallinen osaaminen
15. Elämysklubi herätteli pohtimaan elokuvan ja matkailun synergiaa. Helsinki-filmin linjatuottaja Heidi Laitinen kuvasi konkreettisesti, miten tuotantoryhmä toimii ja miten tuotanto matkailee. Hän on mukana Napapiirin Sankarit -elokuvassa, jota kuvataan paraikaa 28 päivän ajan Lapissa, Ylläksellä ja Rovaniemellä. Elokuva kertoo elämäntapatyötön Jannesta, joka lähtee eräänä iltana avovaimonsa patistamana hankkimaan digiboksia. Tarina tapahtuu yhden yön aikana, ja eräs keskeinen tapahtumapaikka on laskettelukeskus. Kun elokuvatuotanto matkaa vaikkapa Lappiin, on se paikallisesti aina iso juttu. Onkin kiinnostavaa, että Kolarin seudulla kuvataan yli kolme viikkoa kymmenillä eri kuvauspaikoilla, mutta itse noin puolitoistatuntisessa elokuvassa tuo aika typistyy yksittäisiksi kohtausminuuteiksi ja kerronnallisesti noin 12 tunniksi.
Elokuvan tekijöiden näkökulmasta ohjenuorana toimivat käsikirjoitus ja tekijätiimin visio, ja sitten etsitään tarinaan istuvia ja sitä tukevia kuvauspaikkoja. Tuottajalle olennaista kiehtovan paikan löytymisen rinnalla ovat mm. tehokkuus, nopeus, saavutettavuus, kontaktit ja kokonaispaletin koossa pitäminen. Yllättäviä muutoksia kuten säävaihteluita tulee varmasti eteen. Lapin Safareiden markkinointijohtaja Rauno Posio on erittäin kiinnostunut, kuten moni muukin Lapissa toimiva matkailuyritys, yhteistyöstä elokuvatuotantojen kanssa. Paitsi tuotantotiimin majoitusvuorokausien ja käyttämien palveluiden arvoa esimerkiksi kovimpien sesonkien ulkopuolella Posio korosti myös sitä, kun matkailijat vaeltavat maailmankuuluille kuvauspaikoille. Elokuvasta ja sen tarinasta riippuen se voi tukea lisäksi matkakohteen markkinointityötä mielikuvia vahvistaen.
Ohjelmapalvelutalojen näkökulmasta he voivat työntekijöidensä kiistattomalla paikkatuntemuksella ja luonto-osaamisella auttaa tuotantoyhtiöitä voittamaan aikaa ja tekemään asioita kerralla kohdalleen. Samoin Lapin elokuvakomissio voi auttaa tuotantoyhtiöitä elämään kuvaustilanteita etukäteen, jolloin voidaan välttää niin sanottuja turhia reissuja. Kun ohjelmapalvelutalot ovat tottuneet usein vaativammillekin asiakkaille järjestämään puitteita elämyskokemuksiin, lienee heillä osaamista myös varmistamaan, että tuotantotiimillä on hyvä asua ja työskennellä kohteessa.
Älkää kysykö, mitä elokuva voi tehdä teidän hyväksenne, vaan…
Etsittäessä synergiaetuja on tärkeätä tiedostaa, että elokuvamatkailussa ei ole kyse vain siitä, miten matkakohde voisi hyötyä siitä, että elokuva kuvataan juuri siellä. Voisiko matkakohde vastaavasti tukea elokuvan tekoa, sen jälkituotantoa ja sen myynti- ja markkinointityötä? Olisiko Lapin matkailutoimijoiden mahdollista olla ”hereillä” jo kuvausvaiheessa ja miettiä esimerkiksi kiehtovia matkailutuotteita elokuvan tarinasta ja henkilöhahmoista? Voisiko näitä liittää mukaan myös esimerkiksi DVD-elokuvan bonusraitoihin? Voisiko elokuvan katsojaa (ja potentiaalista matkailijaa) auttaa jatkamaan leffakokemustaan matkakohteessa? Jetta Huttunen pohtikin elokuvamatkailun moninaisia yhteistyömuotoja käsikirjoittamisesta aina jälkimyyntiin ja matkailun edistämiseen.
Samaan tapaan kuin taidemuseokokemustaan voi jatkaa ostamalla taiteilijasta tai koko näyttelystä kertovan kirjan tai Jack Bauer voi jatkaa vuorokauttaan olohuoneissamme konsolipelissä, elokuvan ja matkailun yhteistyötä voisi viedä myös tähän suuntaan. Tällöin on tärkeätä varmistaa, että tuotantotiimillä ja ”matkailutiimillä” on samansuuntaisia visioita siitä, mikä on rehellistä matkakohteelle mutta myös elokuvan tarinalle, ja ihmisten mielikuville. Esimerkiksi paikan historialle uskollinen elokuva voisi olla hyvä, mutta kuvitteellinen tarina voi myydä paremmin, kuten Johan Edelheim muistutti.
* Minkä (tyyppisen) elokuvan sinä haluaisit kuvattavan Lapissa?
* Millaisia uusia yhteistyömuotoja elokuvan ja matkailun välille voitaisiin kehittää?
* Millaisia käytännön investointeja Lappiin tulisi saada elokuvamatkailun edistämiseksi?
* Ovatko ohjelmapalvelutalo tai elokuvakomissio ”vain” välikäsiä vai onko niistä myös rakenteellista ja sisällöllistä arvoa elokuvatuotannolle?
* Onko Lapilla muita mahdollisuuksia tukea elokuvatuotantoja kuin ”vain” tarjoamalla uusia ennenkuvaamattomia paikkoja?
* Millaisia haasteita tekijänoikeudet voivat aiheuttaa elokuvan ja matkailun yhteispelille?
. m i k a .
perjantai 27. marraskuuta 2009
Yhden illan juttu vai yhteiseloa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
7 kommenttia:
Terve Elämysklubilaiset, kiitos kutsusta marraskuun tapahtumaan, oli mukavaa seurata miten nämä illat toimivat. Pahoittelen että tämä seuraava teksti on englanniksi, mutta en osaa sujuvasti muotoilla tämä suomeksi - mahdollisia vastauksia luen tietysti suomeksi myös.
Film-induced tourism is a concept that has been discussed for quite some time already, and it is interesting to notice that a distinct misconception about the idea still remains, both in academic circles, as well as in the general public. One could roughly divide the discussion into three separate elements;
A) Tourism that is generated by films, be it for their content, or for the locations they are filmed at.
B) Travel and tourism related to the actual filming process of films in and around a location.
C) Tourism focused on visiting places related to films, such as to studio environments, or to themed environments where memorabilia about films are collected.
Now, it is important to keep these three elements apart in discussions related to 'film-tourism' in order to actually distinguish cause-and-effect relationships.
The discussion at the Elämysklubi was very enlightening in terms of both the potential benefits tourism in Lapland could get from films, but also about the dangers of confusing the different elements mentioned above.
As it happens, an editorial piece in Uusi Rovaniemi published the day after the club did also discuss Rovaniemi as the new 'Rollywood' - However, also that piece was confusing the elements above... (with more to come)
Firstly - I am not claiming that Rovaniemi, or Lapland more generally, would not have seen an upswing in films being filmed here; that is a fact, and a very positive fact.
Secondly - I'm not claiming that Rovaniemi/Lapland would not have anything to offer films; it has and that is a fact too.
Finally - I'm not claiming that there wouldn't be some overlap between the elements I presented initially - but, they should, for logical reasons be kept apart.
So, what am I on about then, and why did I sound so critical at the end of Thursday night?
1. Story drives the location - location does not drive the story!
2. 'Build - and they will come' is one of the oldest and most dangerous suggestions by tourist-'boosters' around the world.
Looking at the first one first: Heidi Laitinen explained brilliantly how much work goes into 'location-scouting', to find places that perfectly fits stories and screenplays. It made a very clear point, the film could have been filmed at any place that could be the ski-resort context of the story - that it happened to be Ylläs was purely because it fitted the scenes that were planned. This is very similar to Rauno's examples about succesful film-induced destinations: New Zealand and Lord of The Rings (LoTR), or 'Hogsmead' of Harry Potter fame. The story comes first; the places where they are filmed are simply illustrating a background to the story. Tourists that go to the location do not want to know about the actual locals - they want to see Frodo and his Hobbits, or Harry, Hermoine and Ron. The tourists want to imagine that they are parts of the stories that were played out somewhere - not to see locally significant people's homes or similar. This is exactly what is meant with the word 'film-induced tourism - tourists are induced to visit a place because of the films... (with more to come)
Which leads me to my second point: 'Build - and they will come' this highlights an assumption where all effects of 'film-tourism' can be lumped together as one. If one takes the example of the success behind some film-induced tourist destinations, and based on that suggests that one therefore should build a film studio in Rovaniemi, confusion between cause and effect is taking place.
Rauno gave a great example of massive investments in Romania where studios had been built but they were according to him now standing empty - well, for heaven's sake - then don't do the same mistake here in Rovaniemi. Like Rauno also said, Lapland is far away, a potential bonus for Bollywood film-producers would be that their stars wouldn't be able to run away for personal reason "Lähe nyt minnekkään Lapista...". But don't assume that just because a studio is built there would be more films made... or visitors to the place.
Hollywood, just like its Indian counterpart Bollywood (and Sweden's Trollhättan - Trollywood) are all studio locations. These locations are honestly talking quite boring looking in themselves, but enormous amounts of money has been invested in the studios and the surrounding infrastructure. They are famous for the genre of films that they produce, and people go to see them for that. But, I assume that is not what people are talking about when they talk about Rollywood - in the same sentence as they talk about the sights and atmosphere in Lapland?
A brilliant example of a studio that was built as an attraction - and failed miserably - is "Fox Studios" in central Sydney. The place was meant to be the Hollywood of Australia, but tourists were never that interested in seeing the work behind the scenes, and soon after opening the public areas had to be redeveloped for other use. The fact that the studio is still working well and has produced famous films like "Moulin Rouge", has hardly enhanced Sydney's appeal as a tourist city - but maybe the appeal of Paris??
So, to conclude - can you really do anything to enhance the effect of film-induced tourism, and what would that be then?
Of course you can - The core element why Rovaniemi and Lapland is envied by its Nordic neighbours for its good winter tourism industry is based on a good story. “Santa lives here”, together with “we have snow experiences” it's a core message, and as long as everybody continues creating their products around those same cores they will only strengthen, and Swedish wannabe Santalands will never take off.... (with more to come)
Imagine if the same amount of money as would be needed to just set up a basic film-studio (not counting running costs, just to set it up); around 20 Million Euros would instead be used as a scholarship program for writers and screenplay artists from all over the world.
Lapland could invite 50 writers and give each of them 40,000 Euros to pay for their tickets here, rent and food for a full year.
There would be a stream of story makers to the place, and there would be a stream of stories going out to the world that would be influenced by (and maybe even be situated in) Lapland, and potentially about Santa.
Instead of staring ourselves blind at what is or what others have done - let’s look at what could be. The 'Korean wave' of new era films is sweeping over Asia-Pacific and more films are produced there than in Hollywood any year - invite Korean writers here!
The largest film studios in Asia are situated in the northern city of Chang Chun in China (Called Hollywood of China) - invite Chinese writers here!
Lapland has good connections with continental Europe and films are produced in every country - invite European writers here.
Film-tourism is a great concept - and as long as we know what kind of film-tourism is referred to then it will be possible to create strategies that take advantage of the future - and hopefully bring in more tourist money to the region.
Ok, that's it - definitely not a short blog input, but hey - you got me thinking!
Heartfelt thanks to you Johan for your thorough and thought-provoking post(s).
I'll get back to this topic contents-wise soon.
m i k a
Thought-provoking indeed!
One thing that comes to mind after all the LotR & Harry Potter references, is that we seem to forget all too easily that both of the stories were massively successful well before anything was captured on film (at any location). The LotR 'cult' had had half a century to grow before the premiere of the Fellowship and even Harry Potter had a lead of 5 years and 4 books before the premiere of the first film.
Even with this being said, who remembers where the Chronicles of Narnia were filmed?
What could be our major story?
Reetta
En valitettavasti päässyt paikalle, kun elämysklubilla käsiteltiin aihetta, mutta loistavaa, että pääsen ottamaan osaa keskusteluun tätä kautta.
Olen täysin samaa mieltä Johanin kanssa siitä, että elokuvamatkailu on ilmiönä monisyinen ja jakaantuu erilaisiin ryhmiin sen mukaan mistä sen muodosta puhutaan. Myös itsekin elokuvamatkailua vuosia harrastaneena tiedostan erot elokuvastudioihin kohdistuvassa matkailussa ja esimerkiksi Skotlannin seikkailuissa William Wallacen jalanjäljillä. Tosin elokuvamatkailun edellytys on elokuvaproduktioiden kuvaaminen täällä Rovaniemellä, mutta tuleekin pohtia, onko elokuvastudion rakentaminen tähän oikea lähestymistapa.
Esimerkiksi elokuvaan pohjautuvaa matkailua runsaasti tutkinut Sue Beeton (2005) tarkastelee elokuvamatkailua eräänlaisena kattokäsitteenä, joka voidaan jakaa matkailun kohdistumista ja siihen liittyviä motivaatiotekijöitä kuvaaviin alaryhmiin. Keskeisimmät elokuvaan pohjautuvaa matkailua jaottelevat ryhmät ovat on-location ja off-location. Termi on-location viittaa elokuvan kuvauspaikkaan, autenttiseen ympäristöön ulko- tai sisätiloissa. Off-location termillä taas kuvataan attraktioita, jotka eivät liity tiettyyn elokuvaan vaan elokuvateollisuuteen sisällyttäen itseensä elokuvastudiot, elokuvastudioteemapuistot, elokuvien ensi-illat, elokuva festivaalit sekä tv-sarjat. (Beeton 2005, 9-11.)
Beetonin (2005) esittämä jaottelu on merkittävä lähinnä siksi, että elokuvaan pohjautuvan matkailun eri ilmenemismuodot todella vaikuttavat suoraan matkailun käytänteisiin ja luovat matkailijalle erilaisia odotuksia kohteesta ja sen tarjoamista nähtävyyksistä, palveluista etc. Nämä tekijät asettavat erilaisia vaatimuksia kohteelle, tuotteille ja palvelurakenteille ja ne on myös otettava huomioon suunniteltaessa kohteen markkinoinnin toimenpiteitä. Mielestäni jaottelu on erinomainen lähtökohta elokuvamatkailun suunnittelulle.
Lähetä kommentti