Matkailujournalismissa sorrutaan usein kaikkien tuntemiin, kuluneisiin kliseisiin, mutta yltiökriittisyyskään ei ole perusteltua. Matkailulehti Mondon päätoimittaja Heikki Valkama esittikin kahdeksannella Elämysklubilla ”Lappi matkailumediassa – kliseitä vai kriittisyyttä?”, että eikö matkailujournalismi voisi olla jotakin siltä väliltä. Loppu viimein lukija on matkafiiliksissä ja haluaa lehtijutuista usein varmennuksen jo varaamilleen lipuille tai suunnittelemalleen reissulle. Ei ole tarkoituksenmukaista ampua hänen omia ajatuksiaan täysin alas, vaan säilyttää mieliala korkealla ja jopa vahvistaa sitä.
Lapin Hetken tuottaja Suvi Tanner oli samoilla linjoilla ja irrottautui matkailuesitteiden tekemisestä. Hänkin haluaa Lapin Hetken – kuten laadukkaan matkailujournalismin yleensä – käsittelevän matkakohteiden elämää. On tärkeätä etsiä tarinoita, joita ei aiemmin ole kerrottu, paikkoja, joita ei ole koettu, ja ihmisiä, joita ei ole tavattu.
Matkailuesitteistä tutkivaan journalismiin
Vaikka matkailujournalismin taso ainakin Suomessa on vielä varsin kehno, ollaan alustajien mukaan matkalla parempaan. Paitsi toimittajilla vastuu on myös lukijalla. Lukijoiden tulee vaatia parempaa journalismia ja äänestää lehtihyllyjä hapuilevilla käsillään. Oli ilo kuulla että sekä Valkama että Tanner edustavat korkeaa moraalia ja eettisyyttä kirjoittajina, jotka miettivät sekä heitä, joista kirjoittavat, että lukijoitaan. Molemmissa lehdissä ns. ”maksettujen juttujen”, joissa matkakohde maksaa toimittajan viulut, osuus on pieni.
Kliseetkin voivat olla aitoja ja siten keskeinen osa elämyskokemusta, kuten Gilmore & Pine uudessa Authenticity -kirjassaan opastavat. Sacher-kakun nauttiminen Wienissä, saunominen Suomessa, ja miksei, Joulupukin tapaaminen Rovaniemellä tai Lapissa edustavat kaikki viittauksellista aitoutta (referential authenticity), joka vastaa (stereotyyppistä) käsitystämme perinteisestä (Gilmore & Pine 2007, 45, 49–50).
Pallo toimialalle?
Ehkä suurin vastuu matkailujournalismin vahvistamisesta on kuitenkin toimialalla. Yrityksille ja matkakohteille, jotka pyrkivät vaikuttamaan heistä julkistettavien juttujen sisältöön, voidaan vastata 1800-luvulla eläneen yhdysvaltalaisen lehtimiehen, Horace Greelyn, sanoin: "Journalism will kill you, but it keeps you alive while you're at it." Vaan: ehkä se on käännettävissä myös toimittajien itsekritiikiksi.
Journalismissa on olennaista toimituksellinen, toimittajan tekemä, työ jolloin se eroaa nähdäkseni tavallisesta uutisoinnista ja tiedottamisesta. Lukijoiden ja matkailijoiden tai toimittajien aliarvioimisen sijaan toimialalla olisi tärkeätä ottaa onkeensa, jos joku on nähnyt vaivaa tuodakseen esille asioita, joita ei välttämättä itse ole hoksannutkaan. Harvoin jutut, negatiivisetkaan, ovat tuulesta temmattuja.
Tasokas matkailujournalismi elää tasokkaasta matkailuliiketoiminnasta. Niinpä kliseisyyttä, ja kriittisyyttäkin, voidaan hyvissä ajoin torjua kehittämällä riittävän hyviä, kerroksellisia tuotteita, jotka eivät kulu, kun niistä kirjoitetaan.
. m i k a .
Käyttämäni lähdeviite: Gilmore, J. H. & Pine II, B. J. 2007. Authenticity. What Consumers Really Want. Harvard Business School Press. Boston.
perjantai 28. marraskuuta 2008
”Taaskaan en saanut istumapaikkaa”
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
5 kommenttia:
Minusta on erittäin pelottavaa ajatella, että ulkomaista kirjoitetut matkailujutut ovat paikallisista yleensä kliseisiä ja usein jopa harhaanjohtavia, kuin Lapista kirjoitetut ulkomaiset artikkelit.
Aivan, oma haasteensa tähän tuo kuitenkin vaikeus valvoa mediajulkisuutta eri puolilla maailmaa. Vaikeutta korostaa se, että mediaseuranta on matkailualalla, noin yleisesti ottaen, käsittääkseni lapsen kengissä.
m i k a
Tai jos mediaseurantaa tehdään, niin unohdetaan sosiaalinen media eli mitä netin keskustelupalstoilla kirjoitetaan. Kyse ei tietysti ole ammattijournalismista, mutta matkailuyrittäjän näkökulmasta erittäin tärkeästä mediasta.
Hyvä huomio, Tuija. Tuota ei voi liikaa korostaa.
Itse ainakin tulen käyttäneeksi niitä paljon matkaa miettiessäni ja sille lähtiessäni. En kuitenkaan samassa määrin ole vielä harrastanut niille kirjoittamista matkakokemuksista tms.
Olen kuullut, että muuan suomalainen maidonjalostaja on viime aikoina aktivoitunut sosiaalisen median seurannassa ja analyysissa. Jännää, että matkailuala tulee niin monessa asiassa perinteisempiä teollisuudenaloja myöhemmin uusien, tärkeiksi havaittujen toimintatapojen pariin.
Sosiaalisen median seuranta (sekä tietenkin sisältötuotanto tai sen aktivoiminen) voisi olla sopiva verkostomuotoisesti/kohdetasolla toteutettava toimenpide mm. usealle pienelle matkailuyritykselle.
Savonlinnan innovaatiokeskuksellahan www.innovaatiokeskus.com on käynnissä mielenkiintoinen projekti, joka liittyy juuri tuohon sosiaalisen median seurantaan.
Lähetä kommentti