maanantai 10. lokakuuta 2011

Lappilaista superfoodia matkailijoille

Lapissa asutaan kasvien kannalta ainutlaatuisessa paikassa. Yöttömän yön ansiosta kasvit yhteyttävät vuorokauden ympäri, mikä altistaa ne valtavalle stressilhttp://www.blogger.com/img/blank.gifle. Stressiä vastaan ne ovat kehittämään suoja-aineita, jotka ovat hyviä myös ihmisille.

Mitä tekemistä tällä on matkailun kanssa? Sitä, että tajuammeko itsekään minkä kultakaivoksen päällä istumme. Tätä kysyi luontaistuotealan yrittäjä Katja Misikangas syksyn ensimmäisellä Elämysklubilla, jossa illan vilkkaan keskustelun innoittajana oli lappilainen superfood. Vauhtia kielen kantoihin antoivat myös Super-Pirtelöbaarin energisoivat herkut.

Lappiko kehitysmaa?

Väinönputki on enkelten yrtti, jolla on ennen muinoin karkoitettu mm. ruttoa. Pakurikääpä parantaa sen mihin lääkärit ja lääkkeet eivät pysty.

Katja sanoikin oivallisesti, että Lapin kasveihin liittyy niin paljon tarinoita, että aitoutta ja paikallisuutta ei Lapissa tarvitse keksiä.

Missä siis ongelma? Ensinnäkin siinä, että emme näe metsää puilta. Meille Lapissa asuville mustikoitten ja nokkosten poimiminen lähes takapihalta tai väinönputken siementen käyttö flunssan ehkäisyssä ovat itsestäänselvyys. Toisaalta superfoodeihimme liittyvä valtava perinnetieto ja tarinamäärä uhkaa pian kadota. Emmekö yksinkertaisesti vain ymmärrä, millaisen kultakimpaleen päällä istumme?
http://www.blogger.com/img/blank.gif
Asia ei toki ole niin yksioikoinen. Aitoa kiinnostusta luonnontuotteiden hyödyntämiseen kyllä monilla yrityksillä riittäisi, mutta ongelmana on raaka-aineen riittävyys. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden voimin kerätyt marjat viedään muualle, jolloin niitä ei riitä jalostettavaksi Lapissa. Elämysklubilla kysyttiinkin, pitäisikö määrätä laki, joka kieltäisi marjojen ja poronlihan viennin Lapin rajojen ulkopuolelle, jolloin matkailijoiden olisi pakko tulla niistä nauttimaan tänne.

Yksilöllisemmin…

Hyvinvointimatkailua katsotaan illan toisen alustajan, matkailuyrittäjä Kati Liikosen mielestä, usein aivan liian kapea-alaisesti: kohderyhmänä ovat useimmiten seniorit ja tyky-ryhmät. Mitä on tarjolla koulutetuille naisille? Entä maahanmuuttajille, jotka yrittävät sopeutua Lapin karuihin oloihin?

Vaikka yleisenä pelkona on, että tulevat sukupolvet eivät teknologiahuumassaan ole kiinnostuneita metsän antimista (saahan niitä valmiina purkistakin!), klubilla ennustettiin, että valistuneet, omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista kiinnostuneet nuoret tulevat muuttamaan markkinat. Thaimaan matkan sijasta matkaillaankin kotimaassa ja tullaan etelä-Suomen näkökulmasta eksoottiseen Lappiin.

Tulevaisuuden matkailija ei halua valmista pakettia, vaan arvostaa itse tekemistä, tarinoiden kuulemista ja sen myötä kokonaisvaltaista kokemusta, joka auttaa häntä oppimaan uutta ja aiheuttaa jopa pysyvämmän muutoksen hänen ajattelutavassaan, käyttäytymisessään ja toiminnassaan.

Esimerkkinä tästä voisi olla esimerkiksi Katjan haaveilema hyvinvointikeskus, jossa esimerkiksi hääparit voisivat yhdessä kerätä yrtit romanttiseen yrttikylpyyn.

…yhteistyöllä

Valtakunnallisessa luonnontuotealan seminaarissa matkailu listattiin yhdeksi luonnontuotealan tärkeäksi liitännäistoimialaksi. Onko luonnontuoteala listattu matkailun vastaavaksi?

Luonnontuoteala tarjoaa matkailuun valtavan, vielä lähes täysin hyödyntämättömän potentiaalin. Lääkkeenä tähän(kin) vaivaan on yhteistyö ja verkostoituminen. Peiliin katsomista on molemmilla aloilla.

Mutta mitenkäs siitä saa kannattavaa? Kati Liikonen kritisoi sitä, että Lapissa puhutaan paljon kestävästä matkailusta, mutta toimitaan massamatkailun ehdoin. Liikosen mukaan massoilla ei välttämättä tehdä tulosta. Liikevaihto voi olla hyvä, mutta katetta syövät niin työvoimakustannukset kuin jakelukanavan eri portaat. Pienemmillä ryhmillä on mahdollista saada parempi kate ja ennen kaikkea tarjota yksilöllisempi kokemus.

Toki kohderyhmä on syytä pitää kirkkaana mielessä. Venäläiset, jotka ovat itse ahkeria marjojen ja luonnonyrttien kerääjiä, eivät tässä kohtaa ehkä paras vaihtoehto.

Elämysklubilla peräänkuulutettiin myös innovointia ja uskallusta ajatella toisin. Alkukesä on yrttien, mahlan ja pakurikäävän keruun aikaa, joka tuotteistamalla matkailun hiljaisimpaan aikaan voisi saada oman sesonkinsa.

Koulutussektorille tämä tarkoittaa mahtavaa saumaa erikoistua yhdistämällä matkailualan luonnontuote ja hyvinvointialaan.

Siinä missä metsäteollisuudessa on tultu pitkä matka pokasahasta monitoimikoneeseen, marjanpoimuri ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa juuri miksikään.

Tuija

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se vain niin on, että Suomessa kotimaan lennot voivat olla usein enemmän hintansa väärti kuin ulkomaille lentäessä.

Kuinka upeaa, että meillä on sellainen alue kuin Lappi!